olen se ihmisraunio jota et huomaa
et nää viilleltyjä ranteitani vaikka sieluni valtimot vuotavat verta
hiljaa valuvat kyyneleet pitkin kasvojani,
onhan heinänuhan aika - toisilla vain ympäri vuoden
askeleeni niin hitaat, sanot huono kunto
mutta et ymmärrä sen olevan henkistä
aatteet mun niin suruiset
muitten kasvot suloiset
mutta minäkin vain naurun ryppynne huomaan
hiukset pitkän vaaleat
vain tiellä d-kuppeja
luontoäiti auta mua
pallit tulessa pyydän sua
perseestäsi unta näin
kun nussin sua takaapäin
polvet verinahalla
ison kullin voimalla
sä kiimainen kuin kaniini
kullin paras kaveri
kyltymätön nymfomaani
ajatteletko parastani
vai pihtaatko sit taas vittuasi
kun herään onnen unestani